James Ashton Holden
3rd of November 1993 @ Sunnydale Projects, San Francisco, CA
Male, straight & in a domestic relationship (with a baby on the way)
Lives in a rental 2 bedroom house in Sherman Oaks with girlfriend Zoe
EMT, paramedic student, (volunteer) junior team football coach & freelancer gym instructor (plus a million other things at any given time)
Wanna get high, I don't know how to come down
Help me now, I'm running on empty and I don't wanna be a memory
James sai elämälleen sellaisen perinteisen, karun alun: liian nuorena vahingossa raskaaksi tullut äiti, kartalta täysin kadonnut isä ja purkukuntoinen koti paikassa, missä yhdenkään lapsiperheen ei olisi pitänyt asua. Oli vähän henkistä ja fyysistä väkivaltaa, alati vaihtuvia isäpuolia ja äidin narsismia ja päihde- ja alkoholiongelmia. Perinteinen paketti.
Ei siis varmasti tule suurenakaan yllätyksenä, että lapsuus ja nuoruus ei ollut Jamesille sellaista elämän parasta aikaa. Oli puutetta rahasta, ruoasta ja rakkaudesta, aivan jatkuvaa epävarmuutta ja tasapainoilua ihan vain, että päästiin päivästä päivään. Hän oli kaikesta huolimatta pääasiassa varsin aurinkoinen, iloinen lapsi, joskin eittämättä hyvin ongelmallinen sellainen. Liian äänekäs, liian aggressiivinen, liian levoton, liian kilpailuhenkinen. Aina liikaa kaikkea eikä tarpeeksi mitään.
Koulussa oltiin jatkuvasti ongelmissa, kun auktoriteetteja ei ymmärretty, komentelua ei siedetty ja opetuksestakaan ei jäänyt päähän yhtään mitään. James luovutti opiskelun suhteen jo siinä joskus ekaluokalla, mikä oli koulussa kaikille ihan ok. Opettajilla oli isompiakin ongelmia kuin se, että joku ei vain yksinkertaisesti oppinut lukemaan. Kukaan ei koskaan edes kyseenalaistanut koko asiaa, koska puuttuvien akateemisten lahjojen sijaan hän toi pöydälle sellaista harvinaista, urheilullista lahjakkuutta, mitä valmentajan mukaan osui eteen vain kerran kymmenessä vuodessa, jos edes niin usein. Oli helppo laskea sen varaan, että se kantaisi koko elämän läpi.
Ja niin se pitkälti kantoikin. Jalkapallo oli Jamesille aivan kaikki kaikessa ja se ainut asia, mihin suhtauduttiin tosissaan ja äärettömällä vakavuudella. Se oli koko elämän pohja, henkireikä, tarkoitus ja tulevaisuus. Ainut suunnitelma ja ainut unelma. Oli jo nuoressa iässä selvää, että tie oli viemässä NFL:n. Samalla, kun lahjakkuus vei kalliiseen yksityiskouluun ja valtakunnallisissa rankingeissa kohottiin kärkeen, hän kuitenkin myös hengaili väärien ihmisten kanssa, romutti humalassa autoja ja sekaantui rikoksiin, niitti mainetta toivottomana naistenkaatajana ja tuntui rakentavan persoonallisuutensa dumb jock -energian kanavoinnin ympärille. Joi liikaa, käyttäytyi kuin maailman omistaja ja kompensoi omaa pahaa oloaan olemalla ajoittain muita kohtaan kaikkea muuta paitsi mukava.
Olisi voinut luulla, että täydellinen koulunkäynnin laiminlyönti ja yleinen ihmisperseily olisi vähän hidastanut matkaa tähtiin, vaan ei. Jo kauan ennen valmistumista saatiin tarjous kaikkiin niihin collegeihin, joihin oltiin haluttukin. Täysillä stipendeillä, tietysti.
I AM SO TIRED. WHERE DID ALL MY MONEY GO? MY BACK HURTS.
Futisjoukkueen tähti, cheerleaderien suosikki, juorujen kohde, vihattu ja rakastettu. Kun James otettiin vielä heti high schoolista täydellä stipendillä pelaamaan Alabamaan, olisi tie tähtiin yhtä hyvin voinut olla kullalla päällystetty.
Collegessa vastaan tuli kuitenkin heti kättelyssä sellainen ikävä yllätys, että siellä piti oikeasti opiskella. Se osoittautui hyvin haastavaksi, kun oli tähän mennessä koulu-uralla lähinnä oppinut suht vakuuttavasti kirjoittamaan nimensä ja loisti pääasiassa vieruskavereilta lunttaamisessa. James ei ollut ihan varma, että miksi oli olettanut voivansa vain pelata siellä futista päivät pitkät kuten oli tehnyt high schoolissakin (tai mihin kuvitteli sen muka johtavan pitkällä tähtäimellä), mutta ei hän lopulta koskaan saanut edes päätettyä pääainettaan. Koulun järjestämistä paperikursseista putoili juuri sen verran opintopisteitä, että pysyttiin pinnalla, mutta paljon muuhun ei akateemisella rintamalla pystytty.
Kolmannen vuoden tienoilla NFL draftissä ykkösenä menokin alkoi tuntua todennäköisemmältä kuin valmistuminen, eikä James varsinaisesti ollut mikään tulevaisuuden Tom Brady. Aavistus osui siinä mielessä oikeaan, että hän ei koskaan valmistunut. Draftikin meni penkin alle: hän meni lopulta toisella kierroksella Pittsburghiin. Jollekin se olisi ollut unelmien täyttymys, mutta hänelle se oli niin karvas pettymys, että treenileirilläkään ei mistään enää tullut mitään. Asenneongelmat ja harmitus eivät lopulta mahtuneet aloittavaan kokoonpanoon.
Kaikki alkoi yhdestä reputetusta äidinkielen kurssista, mikä johti keskiarvon putoamiseen kriittisen rajan alle. Se johti paikkaan vaihtopenkillä, jolloin missattiin pro day ja ei päästy tapaamaan scoutteja. Se puolestaan aloitti syöksylaskun, joka päättyi siihen, että hän lähti koulusta ovet paukkuen ja koko NFL kollektiivisesti päätti, että joskus mikään määrä lahjoja ei korvannut paskaa persoonallisuutta ja asenneongelmia. Joten se siitä elämän tarkoituksesta, rikkauksista, ferrareista, luksusjahdeista ja koko elämän kestäneestä kovasta työstä.
Kanadaan lähdettiin pelaamaan muutamaksi kaudeksi, mutta 100k vuodessa ei ollut kymmenen miljoonaa eikä CFL NFL, joten nirppanokkana hän piti lopulta parempana ideana lähteä maitojunalla kotiin ja ruveta ammattimaisesti loisimaan ystävänsä nurkissa. Ehkä asiaan vaikutti vähän sekin, että kroppa alkoi sanomaan työsopimusta irti: päätä särki, polvet paukkuivat joka askeleella ja yöt vietettiin yhä useammin epämääräisistä säryistä kärsien. Oli parempi lopettaa omilla ehdoillaan kun jäädä odottamaan, että ei ollut muita vaihtoehtoja.
Pari vuotta kului ihan huomaamatta lähinnä juhlien ja aikaa tappaen. James koki tarpeelliseksi ruveta miettimään elämänsä suuntaa vasta kun rahat olivat virallisesti loppu ja ainoalta vaihtoehdolta vaikutti vakipesti jossain pikaruokalan kassalla. Aiemmista virheistä oltiin opittu sen verran, että college ei enää kutsunut, vaan hän lähti se sijaan pelastuslaitoksen kurssille hakemaan itselleen perustason ensihoitajan papereita. Vuosi (olkoonkin, että kurssin suunniteltu kesto taisi olla puolet vähemmän) ja homma saatiin pakettiin. Motivaatio uravalinnalle jäi kysymysmerkiksi, mutta työhön sulahdettiin hyvinkin luontevasti.
Alkoholinkäyttö oli jo collegeaikoina varsin ongelmallista, eikä se siitä ainakaan paremmaksi muuttunut, kun alettiin kohdata päivittäin mitä toivottomampia ihmiskohtaloita ja keräillä traumoja milloin mistäkin. Oli tunnettu fakta, että James menetti pienessä humalassa kaikki vähätkin maalaisjärjen rippeet. Siitä skenaariosta alkoi myös tarina siitä, miten hän makasi parhaan ystävänsä ex tyttöystävän kanssa alle päivä niiden eron jälkeen. Aiheesta ei koskaan puhuttu kellekään, vaikka hän yleensä kehuskeli kaikenlaisella känni-idiotismilla surutta kovaan ääneen. Petetty ystävä mursi hänen nenänsä, eikä se enää koskaan tullut ennalleen. Suhdekaan ei tullut. Hän ei varsinaisesti parantanut tapojaan, mutta tajusi sentään hävetä.
Elämä jatkui ilman yhtä läheisimmistä ystävistä, mutta jatkui kuitenkin. Jamesilla oli kaikki mahdollisuudet päätyä pummiksi kadulle siinä missä NFL:n superstaraksikin, mutta vastoin kaikkia odotuksia hän kasvoikin lopulta ihan tavalliseksi duunariksi. Nykyään on vuokrakämppä, työ pelastuslaitoksella ja kova yritys saada ensihoidon hoitotason tutkinto raavittua kasaan. Parisuhde, raskaana oleva tyttöystävä, liikaa laskuja ja huolia siinä missä kellä tahansa muullakin.
Trying to find the beauty in the let down
Going through my texts now tryna find the things I never said to prove a point
"Yeah, you know maybe you’re right. Maybe I am wasting my time.
‘Cause you are just another mediocre football player who’s gonna
grow up to drink himself to death. Maybe we should just end this now.
Vaikka välillä tuntuu, että kellään ei ole miehestä mitään hyvää sanottavaa, hän on silti samalla äärettömän pidetty. Seurasta ja ystävistä ei ole koskaan ollut puutetta, kutsuja ties mihin juhliin satelee aina vain ja töissä ollaan ykkösseuraa piristämään yövuoroa. Hän on juuri se, joka tunnin lentomatkan aikana ehtii kerätä itselleen viisi hääkutsua ja yhden bestmanin pestin, jää aina kiinni suustaan eikä ikinä ohita mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin.
James harrastelee sujuvasti smalltalkia kenen kanssa tahansa, koska tahansa ja missä tahansa, saa kaikki nauramaan ja kertoo mukaansatempaavia villejä tarinoita, joita muut sitten jakavat eteenpäin siinä toivossa, että onnistuisivat herättämään samanlaisen reaktion. Hän on kiinnostava, jännittävä ja mukaansatempaava; selvästi syntynyt olemaan juhlien henki. Narri ja viihdyttäjä, joka ei pelkää laittaa itseään likoon muiden ilon nimissä. Idiootti, joka seuraa sokeana impulsseja ja lähtee mukaan mihin tahansa. Hyvä kuuntelija, empaattinen ja lämmin. Sellainen, jolle on helppo pienessä hiprakassa vuodattaa surujaan, ja jonka kanssa voi parin tunnin tuntemisen jälkeen hetkellisesti olla parhaita ystäviä.
Jakaa paljon ja aiheeseen nähden aivan liian kevyesti, mutta jotenkin ei kaikesta tauottomasta puheesta ja kertomisesta huolimatta kuitenkaan paljasta itsestään mitään oikeasti tärkeää. Kaikkeen elämässä on vahva hälläväliäasenne, negatiivisia tunteita ei osata käsitellä (eikä aina positiivisiakaan) ja vaikeisiin asioihin pidetään useamman käsivarren mitan verran etäisyyttä. Jos joku käy liian raskaaksi tai vaikeaksi, hän häipyy. Pakostrategia ei päde vain ihmissuhteisiin, vaan aivan koko elämään: hän pelkää epäonnistumista ja itsensä nolaamista niin paljon, että mieluummin ei yritä ollenkaan.
Usein ei pistä tikkuakaan ristiin asioiden eteen eikä vahingossakaan yritä mitään tosissaan, ettei vain joutuisi pettymään. Jos hän ei ole jossain saman tien selvästi keskimääräistä parempi, hän ei lähde mukaan ollenkaan. Poikkeuksena yleiseen yrityksen puutteeseen ja aloittamisen kammoon ovat ensihoitajahommat, joihin lähdettiin ihan puhtaasta näyttämisenhalusta. Sen lisäksi, että hän on huono häviäjä, hän on myös raivostuttavan kilpailunhaluinen.
Sama epävarmuus näkyy myös siinä, miten Jamesilla on edelleen valtava tarve antaa itsestään hyvä ja menestynyt kuva. Hän on ehdottomasti sitä tyyppiä, joka kärsii yksin, ettei tarvitse hävetä. Sydänkohtaustakin mentäisiin varmaan kuolemisen uhalla potemaan yksin johonkin piiloon, ettei kukaan vain näkisi ja tuomitsisi.
Tietyssä seurassa James kuulostaa siltä, että olisi vähintään kasvanut Comptonissa, mutta kieli ja käytös siistiytyy heti kun tarve herää. Please, thank you, no sir ja yes ma’am tulevat selkäytimestä asti, tuntemattomille availlaan ovea ja mummoparkojakin jäädään avustamaan tien yli. Hän on aina juuri tarpeeksi mukava ja kohtelias, ettei kukaan pääse sanomaan mitään pahaa.
Sanavalmis ja nopeaälyinen, mutta toisaalta läpi paistaa myös selvästi se, että akateemiset ansiot ovat jääneet hyvin heikoiksi. Yleissivistys on keveillä kantimilla ja maailman tapahtumista ei tiedetä oikein mitään, saati näytetä mitään kiinnostusta ottaa niistä selvää. Esittää (vielä) tyhmempää kun on, koska on helpompi käsitellä muiden alhaisia odotuksia kuin osoittautua pettymykseksi. Vakiovastaus kaikkeen on huh?? kun ajatukset ovat harhailleet, keskustelua ei ole seurattu ja aihettakaan ei oikein ymmärretä. Ajatuksenjuoksu noin ylipäätään on tyypillisesti joko täysin olematonta tai sitten sen verran korkealentoista, etteivät kaikki pysy kartalla aiheen hypellessä näennäisen epäloogisesti laidasta toiseen.
Ei ole oppinut lapsuudessaan mitään elämän ja talouden pyörittämisestä, mutta jotenkin on silti kasvanut suhteellisen tunnolliseksi. Maksaa laskut aina ajallaan eikä ole ikinä ottanut senttiäkään lainaa, mutta pelkää silti alati velkojien vain jotenkin ilmestyvän ovelle. Ei tajua mitään politiikasta, eikä ole ikinä äänestänyt tai hetkeäkään ajatellut, että voisi ehkä vaikuttaa asioihin jotenkin. Äidiltä on ylipäätään periytynyt vahvasti sellainen asenne, että joillekin nyt vain on elämässä jaettu huonommat kortit eikä asialle mitään voi. Samasta paikasta on peritty myös vähän kyseenalaiset moraalit. Etenkin nuoruudessa oli vahva ajatus siitä, että esimerkiksi rikkailta varastaminen oli täysin ok ja elämässä sai tehdä mitä vain selvitäkseen kunnialla. Koska kotoa ei ole myöskään ikinä saatu minkäänlaista tukea tai turvaa, on edelleen vahva ajatus siitä, että aivan kaikesta on pakko selviytyä yksin. Yhteistyö on aina toiminut jalkapallokentällä helposti ja saumattomasti, mutta sen ulkopuolella on todellisia vaikeuksia oikeasti jakaa arkea tai hyväksyä se, että joskus kaikkea ei vain voi kantaa omilla harteilla.
Elämässä on vain muutamia ihmisiä, jotka James lukee oikeasti ystäväkseen, vaikka hyvänpäiväntuttuja hän tuntuu olevan ihan jokaisen satunnaisen ohikulkijankin kanssa. Se voi olla hyväkin, koska mitä tärkeämpi suhde, sitä todennäköisemmin James mokaa kaiken ennätysajassa. Hän on aina ensimmäisenä unohtamassa merkkipäivät, pettämässä, perumassa suunnitelmat minuutin varoitusajalla, eroamassa, sanomassa humalassa jotain ilkeää tai muuten vain kusemassa muroihinsa.
Minkäänlaista käsitystä toimivan ihmissuhteen anatomiasta ei ole, traumoja ja kriisejä ei osata käsitellä ja jotenkin kärsitään kroonisesta yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta, vaikka ei ikinä olla yksin. James on hyvä osoittamaan empatiaa kelle tahansa, mutta oman elämän suurimpiinkin kriiseihin suhtautuu raivostuttavan huolettomalla hälläväliäasenteella, josta ei suostu luopumaan vaikka miten syytä olisi. Jäin kodittomaksi? Hups. Työ meni, rahat loppui ja auto hajosi? Ei voi mitään. Otin lapsuudessa turpaan isäpuolelta harva se päivä ja istuin vankilassa autovarkaudesta? Sellaista se on, ei se mitään.
Kammoaa sääliä, ei osaa käsitellä kohteliaisuuksia ja samaa aikaa ei odota keltään mitään ja silti aina pettyy. Antaa liian nopeasti anteeksi, kestää hymysuin käsittämättömän määrän roskaa (mitä usein vielä pitää oikeutettuna) ja kieltäytyy näkemästä itseään sellaisena traumapesäkkeenä kun mitä oikeasti on.
Helppo ja huoleton™, kunnes hänet oppii tuntemaan.
“I think I’m a disappointment to myself.”
- Honey, that’s not true.
You’re a disappointment to everyone.
189 cm | around 90 kgs | (Ginger-ish) brown hair | Gray eyes
Äiti on mustine hiuksineen ja oliivi-ihoineen italialaisen kauneuden perikuva, joten James olettaa perineensä aavistuksen punertavat hiuksensa ja aivan liian kalpean ihonsa isältään. Joskus hän leikkii ajatuksella, että se oli irlantilainen tai muuten vain vähän eksoottisempi, mutta kuka oikeasti tietää. Joka tapauksessa hänelle olisi geenilotossa voinut käydä huonompikin tuuri.
Yleensä miehestä muistetaan ulkoisesti lähinnä se, että hän on hyvin pitkä. Ehkä melkein 190 sentin pituus nyt vain on hyvin vaikuttavaa tai ehkä hänellä on tylsät kasvot, mutta pääasia kai on, että edes jotain jää mieleen.
Puolituntemattomien kunniaksi todettakoon, että monet ovat myös muistaneet, että James on 'that guy with that birthmark on his face', mikä on vähän vähemmän imartelevaa, mutta jälleen - pääasia että jotain muistavat. Syntymämerkkinä on siunaantunut pari punaista läikkää vasemmalle puolelle kasvoja, toinen silmäkulmaan ja toinen kulman ylle. Se muistuttaa lähinnä ruhjetta ja on paitsi lapsena herättänyt lastensuojelussa kiinnostusta, myös myöhemmin nostanut katu-uskottavuutta.
Muuten James on kai ihan perusmiehekäs, perusnätti, perushurmaava ja kaikkea muuta suhteellisen keskinkertaista ja tavallista. Paitsi fyysisellä kunnolla päästään ehdottomasti johonkin tilastojen paremmalle puolelle, eikä (pelkkien) hyvien geenien vaan kovan työn johdosta.
James syö monen mielestä kohtuuttoman terveellisesti, laskeskelee jatkuvasti ruoan mikroja, makroja ja kaloreita (ja luoja ties mitä muuta) pakkomielteisellä innolla ja harrastaa enemmän kehonhuoltoa kuin oikeaa elämää. Kellottaa yöunensa, noudattaa orjallisesti treeniohjelmaa ja soveltaa samaa tarkkuutta ulkonäköönsä muutenkin, aina vaatteiden valitsemisesta parransängen tarkkaan muotoiluun. Kaikki periaatteet ja my body is a temple horinat tuppaavat unohtumaan heti kun alkoholitarjoilu alkaa, mutta muuten hän elää äärettömän kurinalaisesti.
Vaatemaku on yksinkertainen, eikä miehestä ole montaakaan paikkaa, missä ei pärjättäisi tummilla farkuilla, valkoisella t-paidalla ja laadukkaalla nahkatakilla. Simppelistä mausta huolimatta hän omistaa naurettavan paljon kenkiä ja pukujakin useamman kun mille olisi järkevä peruste. Myös urheiluvaatevalikoima on hyvin vaikuttava, mikä on toisaalta ihan ymmärrettävää, kun hän tuntuu aina joko olevan treeneissä tai matkalla niihin.
Tatuointeja on lätkitty ilmeisen suunnittelemattomasti pitkin kroppaa, eivätkä ne ole mitään varsinaisia mestariteoksia. Kaveriksi on hankittu myös mukava kokoelma arpia. Suurin osa on kerätty kentällä kolhiutuessa, mutta jonkun verran on mopo karannut käsistä myös vapaa-ajalla. Mukavana lisänä toinen olkapää putoilee nykyään jatkuvasti paikaltaan ja sama nilkka on venäytetty ehkä kymmenen kertaa. Jätti myös aikoinaan toisen etuhampaansa jalkapallokentälle. Vakuutusyhtiö suostui 'korkean uusimisriskin' vuoksi hankkimaan vain tilapäisen korvikkeen, jota ei olla vieläkään saatu vaihdettua kunnolliseen. Tämän johdosta mies on herännyt kosteiden iltojen jälkeen lukemattomia kertoja ilman hammasta. Onnea vain sille, joka on sen jostain sohvan välistä myöhemmin löytänyt.
I'm scared they're all laughing, so I make the joke first
If I beat 'em to the punchline, then I can't get hurt
Traded football for boxing, drinking and improv classes. Clearly not completely out of his own free will 'cause he still fantasizes about playing
Grew up in the projects but went to high school in the good part of town with all the above-average and rich people since they needed to win some football games.
They ended up graduating him with a 2.5 GPA - the exact minimum you need to go to a division 1 college. Didn't matter that he was probably reading at a 2nd grade level.
Bakes and cooks a lot - and then hands the food out to other people ‘cause his diet apparently doesn't allow anything that tastes good. His food issues went from being funny to being extremely problematic years ago. Orthorexia is real with this one.
Dyslexic and extremely embarrassed about it.
Avoids reading out loud and writing in front of people (except for texting when he’s just kinda praying for autocorrect to come in and save the day. Usually it doesn’t.)
On a more positive note, not horrible at math. Also very efficient at lockpicking.
Terrible with money: has successfully managed to spend and waste hundreds of thousands of dollars in only a few years.
Pro career left him broke and with nothing more than (brain damage waiting to happen and) arthritis.
Everything hurts, everything's broken and cabinet's always full of painkillers that don't work anymore.
I think I missed the gun at the starting line
FC OLIVER STARK | AUTOPILOT | FOOLS WHO DREAM